Pilersaarusiornermut nassuiaat Innuttaasut ineriartornerat Nunasseriaaseq nussoriaaserlu Innuttaasut ineriartornerat Nuuttarnerit Tasiilaq nunaqarfiillu Paamiut eqqaalu Ittoqqortoormiit Inuussutissarsiutit suliffissaqarniarnerlu Inoqarfinnik misissueqqissaarineq Nunassittarneq nutsernerillu Allanngoriartornerit Pilersaarutit immikkoortunut attuumassusillit Sammisanut pilersaarutit Pilersaarutit atuuttut Pilersaarutinik atorunnaarsitsinerit

Nuuttarnerit

Nuuk

Piffissami 2004-imiit 2014-ip tungaanut Nuuk inunnit 3.000-it sinneqalaartunik nussorfigineqarsimavoq, tassa illoqarfimmi innuttaasut tamakkerlutik amerleriarnerannit amerlanerusut.

Illoqarfinni ukiumut innuttaasut amerlassusiisa agguaqatigiissinnerat 240-it missaanniipput, uffa nussortut agguaqatigiissillugit 275-it missaanniittut.  Piffissami Nuummit nussortut ukiumut inuit 150-iusimapput (kommunimut tamarmut kisitsitsit 210-upput).  Inunngortartut ukiumut 130-iusarput.

Nuummut/-mit nussortut kommunip avataani nunatta sinnerani amerlanersaapput. Sumiiffinni tamani nussortut amerlaqatigiipput, imatut paasillugu; assersuutigalugu nunatsinni kommuninit/-nut nussortut 85 %-it missaanniittut.

- mit Nussortut

Inuit 3.031-it

- Nuummut-eqqaaniillu2,9 %
- Tasiilamit-eqqaaniillu3,7 %
- Paamiuniit- eqqaaniillu6,1 %
- Ittoqqortoormiiniit- eqqaaniillu1,8 %
- nunatta sinneranit85,5 %
Tabel: 2004-imiit 2014-ip tungaanut Nuummut nussortut, Naatsorsueqqissaartarfik
 

Nuummut nussortut ukiui takuneqarsinnaanngillat, kisianni nunap immikkoortuanut Nuummut nussortut ukiui qiviaraanni eqqortumik takussutissiipput, tassami nunap immikkoortuanut nussortunit Nuummut nussortut 99 %-iummata.  Nunap immikkoortuani innuttaasut ukiuisigut agguataaraanni inuusunnerusut tassunnga nussortuupput.  32-nik angullugit ukiullit nussortut najugaqartut amerlinerunerannut pissutaapput. Ingammik inuit 17-it 30-llu akornanni nussortuupput.

Taamaalilluni nunamit tamarmi Nuuk nuuffigissallugu allaanngilaq kajungerisaq.  Nussortut inunngortartullu ataatsimoorlutik innuttaasut amerlinerannut tunngaviupput.


Nuummut nussortut ukioqatigiikkuutaarlugit takuneqarsinnaangillat kisiannili nunap immikkoortuanut nussortut ukiui qiviassagaanni qassinik ukiullit Nuummut aamma nuuttarnersut takuneqakannersinnaavoq. Innuttaasut agguaqatigiissillugit ukioqatigiikkuutaarlugit ukioqanngitsunniit arfineq´marlunnut aamma 18-iniit 42-nut ukiullit Nuummut nussortut amerlanersaapput. Kisitsisinut taakkununnga nunap immikkoortuani nussortut ilanngunneqarput. 36-niit 37-nut ukiullit nussortut amerlanersaapput, tassa nuna tamakkerlugu innuttaasut tamaasa isigalugit taamatut ukiullit nunap immikkoortuanut nuuttut marloriaammik amerlanerupput. Taamaalillutik ilinniagaqartut aamma ilaqutariit suli atualinngitsunik meerartallit nussortut amerlanersaapput.

Nuuk nunatsinnit tamanit nuuffigissallugu pilerigineqarnersaasoq ersarippoq taamaattumillu taamatut nussortut ilaatigut tunngavigalugit illoqarfimmi tassani innuttaasut amerligaluttuinnarput.




Kingullermik iluarsineqarpoq 20-6-2016


WEB by COWI