Paamiut

Kommunip immikkoortuata kitaani kujammut sineriaani Paamiut Arsuullu kangerlua (Arsuk, Ivittuut aamma Kangilinnguit) ataatsimoortinneqarput. Paamiut 2011-mi 1.500-it missaannik inoqarpoq, Arsummi 95-it, piffissamilu Ivittuuniit Kangilinnguaniillu nuuttoqartussaavoq sakkutooqarfik Nuummut nuunneqartussaammat. Arsuk Paamiuniit 115 kilometerinik kujasinnerusumiippoq, sumiiffiillu qimanneqartussat Arsuup kangerluaniillutik, Arsummiit 15-20 kilometerinik ungasinnerusumi. 

Paamiut aamma Arsuk inuttussutsimikkut appariaateqarput, annerusumik kujammut aappaattullu Nuummut avannamullu nuuttunik pissuteqartumik, tamannalu nunap immikkoortuani Nuuk apeqqutaatinnagu assigiinngitsunut nutserneemik paasineqarsinnaavoq. Nunap immikkoortua ataatsimut isigalugu kommunitaami kinaassutsip nassaareqqinnissaa pisariaqarpoq. 

Paamiut innuttami ikiliartunnginnissai pillugit imaannaanngitsumik unammilligassaqarpoq, tamannalu pilersaarusiornerup ingerlanerani oqallinnermilu, illoqarfimmiit nutsertut qanoq ikilisinneqarsinnaaneri pillugit, ilanngunneqassapput. Innuttaasut amerlassusii fiiassikkut qiteqqunneranni qaffasinnerpaaffimmeeriarlutik kingorna appariartuinnarsimapput. 

Paamiut illoqarfiuvoq unammilligassalik, taamaakkaluartorli isumalluarnartoqarpoq, inuussutissarsiornerup takornariaqarnerullu iluani ineriartortitassat saqqumiinnartut pillugit.

Illoqarfiup ineriartortinneqarnissaa pillugu pilersaarusiorneq uku aallaavigalugit pissaaq: 

  • Illoqarfiup qeqqanik oqaluttuarisaanermut attuumassutilimmik allanngutsaaliuineq  
  • Ingitserineq aamma illoqarfiup qiterpasissuanik uummarissaaneq
  • Ineriartortinneqarsinnaasunik assersuutigalugu imaani suliarineqartunut nallersuunnartunngortinneqarsinnaasunik sammisaqarneq

Arsuk aamma Arsuup kangerlua Ivittuut Kangilinnguillu ilanngullugit allanngoriartorfiupput, sakkutooqarfimmiit nutsertoqarnera pissutigalugu. Kangerlummi takornariaqarnerup annerusumik ineriartortissinnaavaa periarfissaavoq, kangerlummi sumiiffiit inueruttut Arsummiit aallaaveqarluni ornittaganngortinnerisigut.

Peqatigitillugu sumiiffiit inueruttut siunissami qanoq inissisimanissaat eqqarsaatigalugu paasiniarneqassapput.

Innuttaasut 2000-2011-mut agguataarnerat ineriartornerallu pillugit diagrami
X-rtalik: Kommunimi ataatsimut innuttaasunit inoqarfiup inui
Y-talik: Inoqarfiit inuttusinerat imaluunniit – procentinngorlugit ikiliariaataat
Titarneq allalik: Kommunip ataatsimut inuttuseriarnera
 

Patajaallisaaneq periarfissallu nutaat

Paamiut 1980-ikkut qiteqqunneranni inuttunerpaajuvoq kingornalu inukilliartuinnarsimalluni. Ullumikkut illoqarfik 1.600-t missaannik inoqarpoq. Ukiuni kingullerni 10-ni illoqarfik inukillipiloorpoq, annerusumik kujammut nutsertut tullertullu Nuummut avannarpasinnerusumullu nutserneq pissutaalluni. Ataatsimut isigalugu ingerlalluaqqilernissaq, tulluusimaaruteqaleqqinnissaq kinaassuseqarnerlu unammilligassapput aamma imaani suliffissuit nutaamik illoqarfimmut periarfissaasinnaasut pitsanngorsarnissaat. Illoqarfimmik piujuartitsineq eqqarsaatigalugu ineriartortitsinissamut periusissaq unammilligassanik taakkuninnga tunngaveqarpoq.

Periusissami uku ataatsimoortillugit qitiutinneqassapput:

  • Patajaallisaaneq – annerusumik illoqarfiup ilaani iluarsaanikkut uummarissaanikkullu, inissiat inuttussutsimut naapertuuttuutikkumallugit
  • Pitsaassutaareersunik nukittorsaaneq – kulturikkut kingornussat, immikkoortunillu allanngutsaaliuineq sukisaarsarfeqarnerlu qitiutillugit
  • Periarfissanut nutaanut upalungaarsimaneq – umiarsualivimmi inuussutissarsiutinut periarfissanik nutaanik pilersaarusiornikkut, angallannermut tunngasut ilanngullugit

Tamanna tunngavigalugu qulequttat immikkoortullu qitiutinneqartut, pilersaarusiorfissami aggersumi ilanngunneqartussat, toqqartorneqarput.



Paamiut-eqqaalu

Pingaarnertut iluseq: Titarnerit aappalaartut: illoqarfiup immikkoortui, titarnerit tungujortut: inuussutissarsiutinut nunaminertat, titarnerit qorsuit: qaqqat qorsuit nuui, tikkuut qorsuk: nunap qorsuttaa, titarneq qernertoq:immikkoortut allanngutsaaliugassat