Nunassittarneq nutsernerillu

Soorlu misissueqqissaarinermi takuneqarsinnaasoq kommunimi sumiiffiit assigiinngitsut tamatumalu kingunerisaanik assigiimmik nussorneq pissutaallutik kommune annertunerusumik annikinnerusumilluunniit sumiiffittut namminersortutut nammineq pingaarnernik, tamarmik immikkut kommunip nunattaluunniit sinneranut attuumassutilittut, illoqarfittalittut isigineqarsinnaavoq. Kommuneqarfik Sermersuumi illoqarfiit tamarmik assigiimmik aamma sumiiffiit assigiinngitsuunerat ataqqillugu inertortinneqassasut pilersaarusiornermi periaasissani oqaatigineqarpoq. Illoqarfinni inoqarfinnilu ineriartortitsinerit sumiiffinni ataasiakkaani pisariaqartitat periarfissallu naapertorlugit tunngavissinneqassaaq.

Tamatuma kingunerisaanik kommunimut pilersaarusiornermut tunngatillugu sumiiffiit assigiinngitsut tamarmik ataatsimoortutut aamma ataatsimut attaveqaatinik pisortallu sullissinerannik innuttaasut amerlassusiannut, amerlassusiisa nikerarnerannut, periarfissaannut pisariaqartitaannullu naleqqussukkanik neqerooruteqarsinnaasutut isigineqassapput. Nuuk kisiartaalluni nunatsinni tamarmi illoqarfiit pingaarnersarissavaat taamaattumillu illoqarfik tamatumani immikkut ittumik inissisimavoq, tassami tassani neqeroorutit nunatsinnut tamarmut sullissiffiusussaammata. Tamanna ilutigalugu killiffik allanngortoq Namminersorlutik Oqartussaqalernerup nalinginnaasumik kinguneraa, tassami nunatsinni maannakkut illoqarfiit pingaarnersarisassaannik piviusumik pisariaqartitsisoqarmat.

Kommunip sinnerani Ittoqqortoormiini piffissami ineriartorneq nalinginnaasumik ineriartornermut aalajangersimasumik sukkassusilimmik pisumut takussutissaavoq. Illoqarfik qanittorisamini nunaqarfilik sumiiffimmi tamarmi innuttaasut amerlassusiannik amerlassuseqarfiusoq, taamaanneranilu innuttaasut illoqarfimmut pingaarnermut nuussorusaartut. Illoqarfiup eqqaani nunaqarfiit inuerutsillugit illoqarfik sumiiffimmut qaninnermut annertunerusumullu attuumassuteqarnerulersarpoq (soorlu aamma Nuummi) innuttaasullu ikiliartulersarput. Tassa imaappoq, Tasiilaq-eqqaalu kommunimi sumiiffittut kingullerpaatut Ittoqqortoormiini pissutsit assigalugit ineriartortoqalinnginnerani innuttani inoqarfimmi ataatsimi arlalinniluunniit uninngatiinnarsinnaavai. Paamiuni aamma taamatut periarfissaqartoqanngilaq, tassami Paamiut eqqaani nunaqarfiit innuttaasunik naammattunik amerlassusilinnik Paamiunik pilersuisuunngimmata.

Taamatut ukiuni kingullerni 25-ni pisoqarnera ingerlaannassappat Tunu Tasiilap saniatigut ukiut 50-it qaangiuppata (2060-imi) 650-it missaannik inoqalersimassaaq, taakkunannga 125-t Ittoqqortoormiini najugaqartussaallutik. Akerlianik Tasiilami innuttaasut amerlassusiisa nikerarnerat ingerlaannassappat ullumikkornit inuit 4.000-inik amerleriaateqarsimassapput. Nuuk Tasiilatulli marloriaammik allisimassaaq, taamaattumillu taamanikkussamut 32.000-it angunngilaarlugit inoqalersimassalluni. Akerlianik Paamiut maannakkornit marloriaammik inukinnerulersimalluni 800-inik inoqalersimassaaq, uffa Kitaani nunaqarfiit inuerutipajaarsimassasut, tassami taamanikkussamut 50-75-inik inoqalersimassagamik.


Qulaani isiginneriaatsit tunngavigalugit kommunimi nutaami nunasseriaatsit nussoriaatsillu imatut isikkoqarput:

  • Illoqarfiit pingaarnersaat Nuuk Kommuneqarfik Sermersuumut nunatsinnullu tamarmut qitiusoqarfittut atuuppoq. Nunaqarfiit Kapisillit Qeqertarsuatsiaallu tassunga ilaapput. Sumiiffimmi tassani najugaqartut katillugit 17.256-iupput. Illoqarfik nunatsinnit tamarmit nuuffigissallugu pilerinartuuvoq.
  • Tunup kujasinnerusortaa Tasiilamik illoqarfiit pingaarnersartalik aamma nunaqarfittai ukuusut; Kuummiut, Kulusuk, Sermiligaaq, Tiilerilaaq aamma Isertoq sumiiffittut ataatsimoortutut atuuppoq katillugit 3.033-inik inoqartoq. Tasiilami sulisinnaasut tamakkerlutik amerlassusiannut sanilliullugit sulisinnaasut ikittuinnaapput aamma sumiiffimmi innuttaasut taamatut amerlassuseqaannarnissaat ilimanarpoq sumiiffimmilu tassani inunngortartut aamma amerlasuujupput. Taamaalilluni illoqarfik najugaqarfinnit nuuffigissallugu pilerinartoorpasippoq, Nuummulli sanilliullugu allatut.
  • Kitaata kujasinnerusortaa Paamiut Arsullu ilanngullugit siunissami sumiiffittut ataatsitut katillugit 1.591-inik inoqartutut atuussinnaassaaq. Sumiiffimmili tassani innuttaasut ikilisimapput, tamannalu siullertut kujammut tullertullu Nuummut sulilu avannarpasinnerusumut nussornermik pissuteqarpoq, taamaattumik sumiiffimmi Nuuk nikerartumik pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isigineqarsinnaavoq. Taamaalilluni Paamiuni innuttaasut amerlassusiat taama amerlatigitiinnarniarlugit suliassaqarpoq unamminartunik tamannalu nussortut qanoq ikilisinneqarsinnaanerat aamma kommunimut attuumassuteqarnerit annertusarniarlugit pilersaarusioqqinnermi oqallinnermilu ilanngunneqassaaq.
  • Tunup avannarpasinnerusua Ittoqqortoormiit ilanngullugu 426-inillu innuttaqartoq sumiiffittut imminut pigisutut atuuppoq, nunaqarfiilli inuerutiternerisa kingunerisaanik Tasiilamut saakkaluttuinnartoq sumiiffimmilu tassani suliassat unamminartut assigalugit suliassaqarfiusoq.