Nuuk - illoqarfiit pingaarnersaat

Nuuk Kommuneqarfik Sermersuumi aamma Kalaallit Nunaannut qitiuvoq. Marlunnik nunaqarfeqarpoq Kapisillit aamma Qeqertarsuatsiaat, taakku Nuummiit 75 aamma 135 kilometerinik ungasissusilimmiipput. Nunap immikkoortuani tassani 17.000 missaanniittut najugaqarput, Nuuk, kajungerisaqarfiunera pissutigalugu, inuttusiartortuartuuvoq. Taamaakkaluartoq nunaqarfiit taakku marluk piffissami tassani inukilliariaateqarsimapput, annerusumik Nuummut nutsertoqarsimalluni.

Nuuk immikkoortumi pingaarnertut illoqafiuvoq, illoqarfik nunami illoqarfiit pingaarnersaattut aamma kommunimi nutaami pingaarnertut illoqarfittut inissisimaneratut ineriartorteqqinneqassaaq. Inuussutissarsiutit illoqarfimmik ingerlatsisuupput inuttusiartupiloornermik kinguneqartut, taakkulu attanneqarsinnaasumik suliarineqassapput. Piffissamissaaq nunami attaveqaatit pillugit aalajangiisoqarpoq aalajangiisoqartassallunilu illoqarfimmut pingaaruteqarluinnartumik kinguneqartussanik. Taamaattumik illoqarfiup ataatsimut ineriartortinneqarnissaa pillugu iliuusissaq erseqqissoq aamma assigiinngitsunik ineriartortinneqarsinnaasunik suliaqarsinnaasoq pisariaqarpoq. Periusissaq nunassittarneq aamma inuussutissarsiutit ineriartorneri malillugit sukumiinerusumik sammisassanut assigiinngitsunut aalajangersarneqarpoq, pingaarnertut ineriartortinneqarsinnaasut apeqqutaatinnagit piviusunngortinneqarsinnaasunik.

Nunaqarfiit taakku marluk (pingaartumik aamma Kapisillit eqqarsaatigalugit) takornariaqarnermi ”tunaartarineqarsinnaapput”.

Qeqertarsuatsiaat pilersaarusiorneqarnissaa annikitsuinnarmik periarfissaqarpoq. Nunaqarfik ingerlalluarpoq sullissinerlu qaffasilluni, nunaqarfiulli inissisimanera pissutigalugu annikitsuinnarmik allilerisoqarsinnaavoq.

Kapisillit – inissisimanermigut Nuummut qanittuunini pissutigalugu – kigaatsumik nunaqarfittut inissisimanerminiit takornariartarfittut inissikkiartuaarpoq. Allanngorneq taamaattoq pilersaarusiukkamik suliarineqassaaq, nunaqarfiup marloqiusamik inissisimanera nunaqarfimmiunut piareersarneqarluni.

Nunap immikkoortuani tassani inoqarfiit immikkoortuni marlunni uani allaaserineqarput Inoqarfiit – Nuuk aamma Nuup eqqaani nunaqarfiit (Kapisillit og Qeqetarsuatsiaat)

Nuummut pingaarnertut iluseq ataatsimut isigalugu pitsaasumik aamma qularnaatsumik illoqarfiup ineriartortinneqarnissaanik tunngaveqarpoq. Tamatumani qulequttat arfinillit aamma qitiutinneqartussaat arfineq-pingasut pilersinneqarput, piffissami immikkut ineriartortinneqartussat. Taakku immikkoortut ataanni erseqqinnerusumik allaaserineqarput.

Illoqarfimmik nukittuumik piujuartitsinerlu eqqarsaatigalugu ineriartortitsineq

Piffissami aggersumi, naatsorsuutigineqartutut, Nuummi illoqarfiup ineriartortinnissaa nukittuumik piujuartitsinerlu eqqarsaatigalugu pissaaq.

Nukittooq isumaqartinneqarpoq illoqarfiup ineriartortinnissaanut periusissami avataaneersunik ineriartortitsisinnaanerit piffissamilu aalajangiisarnerit upalungaarsimaffigineqassasut. Tamatumani illoqarfiup aammalumi nunap mittarfeqarnikkut sullinneqarnera pillugu allannguinissamik aalajangiisoqarnissaa siullermik eqqarsaatigineqarpoq, aammali aatsitassarsiornerup iluani ineriartortitsisinnaanerit, inuussutissarsiornikkut suliaqarnerulernermik aamma Nuummi nunassittunik suliaqarnerulernermik kinguneqartussat eqqarsaatigineqarput.

Piujuartitsineq isumaqartinneqarpoq, illoqarfik aamma siunissami Nuup immikkut pitsaaqutaanik nukittunerulersitsisumik ineriartortitsisumillu ilusilersorneqassasoq, avatangiiseq aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugit naapertuuttumik. Tassa siullermik piffissami aggersumi illoqarfioreersup eqitertinneqarnissaa sulissutigineqalissasoq, illoqarfimmik ilusilersuinerup iluani kulturi eqqarsaatigalugu aamma maligassiuisutut atorneqarsinnaasumik. Ilaatigut tassa imaappoq inissianik aamma inuussutissarsiuteqarfiusunik pisariaqartitsinerit illoqarfiup qorsuttaqarfiisa ilusilersorneqarnerinut ajornerulersitsinngitsumik inissarsiuunneqartariaqartut.

Innuttaasut 2000-2011-mut agguataarnerat ineriartornerallu pillugit diagrami
X-rtalik: Kommunimi ataatsimut innuttaasunit inoqarfiup inui
Y-talik: Inoqarfiit inuttusinerat imaluunniit – procentinngorlugit ikiliariaataat
Titarneq allalik: Kommunip ataatsimut inuttuseriarnera

Illoqarfiit pingaarnersaat Nuuk pillugu periaasissat

Nuup ineriartornera aammalu inuussutissarsiortunut, ilisimatusartunut, ilinniagaqartunut, kultureqarnermut il.il. kajungernarnerulernissaa piginnaasaqarfi unerulernissaalu annertuumik suliniutigissavarput. Mittarfiup allilernera talittarfi ppullu nutaaq aallartissutaalluarput, illoqarfi ppulli ineriartorteqqissavarput.

Nuuk 18.000-ingajannik innuttaasoqarpoq. Illoqarfi k 1977-imut sanilliullugu marloriaatinngornikuuvoq, Kalaallit Nunaanni ullumikkut innuttaasut 30 %-ii innuttaralugit. Missingiinerit takutippaat 2030-mi innuttaasut 20.000-iussasut innuttaasullu 40 %-ii Nuummi najugaqassasut. Amerlasuut Nuummut nuukkusupput. Taamaammat Nuup suli sukkanerusumik alliartornissaa sulissutigerusupparput. Politikkikkut anguniakkap allaaserineqarnerata takutippaa Illoqarfittut pingaarnersaanerup periusissiaanit Nuuk suli sukkanerusumik alliartorsinnaasoq. Politikkikkut 2030-mi innuttaasut 30.000-iunissaat anguniagaapput. Nuuk marloqiusamik alliartortinneqassaaq. Maanna immikkoortortat illutallit suli imminnut qaninnerulissapput illoqarfillu Qinngutsinniit kujammut sanaartorfigineqassaaq sineriallu sinerlugu sanaartorfigineqarluni.

Nuup annertuumik ineriartornissaata, Nuup ilisarnaataanik alutornassusaanillu ineriartuinissatsinnut imaannaanngitsumik periarfi ssippaatigut. Tunngaviit aalajangersimasut malillugit Nuuk ineriartortinniarparput. Illoqarfimmik pilersitsiniarpugut Issittumi illoqarfi it pingaarnersaaneranik ersertitsisumik. Nuuk illoqarfiit pingaanersaattut suli uummaarinnerussaaq assigiinngiiaarnerullunilu. Illoqarfiit pingaarnersaannik ingerlatsinerit ilusilersuinikkut immikkuullarissuussapput ingerlatallu takutilluarneqarlutik.

Nuuk nutaamik pingaarnertut aaqqissuunneqarnera
Innuttaasut sukkasuumik aalajaatsumillu amerliartornerat tassaavoq - ukiunilu arlalinni tulliuttunilu - Nuummi tunngaviussaaq. Pilersaarusiorneq tigussaasoq nassuiaasuullunilu tikkuussisooqataassaaq qanoq illoqarfiup piujuartumik ineriartortinneqarnissaa pillugu. Nuup ineriartortinneqarnissaanut pilersaarutaasut annertuut pilersaarusiornissamut piumasaqaatitaqarput aamma kommunip pisariaqartitanut kissaatinullu aqutsisinnaassusaa piumasaqaatitaqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersuup illoqarfimmi ineriartortitsinermut piginneqatigiiffik Nuuk City Development, NCD pilersippaa. Ingerlatseqatigiiffiup nutaap NCD-p Nuuk illoqarfittut ineriartortinnissaanut aningaasaliinissaq, ineriartortitsinissaq, piareersaanissaq, sanaartorfissagissaanissaq, sanaartornissaq ingerlatsinissarlu aamma illoqarfiup ilaa nutaaq Siorarsiorfik isumagissavai.

Nalinginnaasumik Siorarsiorfiup Nuullumi aamma ineriartortinneqarnerata pingaarnerutinneqarnissaa tapersersorneqarnissaalu pillugit kommunimut pilersaarut ilaatigut kukkunersiorlugu suliarineqarpoq, Nuuk nutaamik pingaarnertut aaqqissuunneqarnissaanut ataatsimut pilersaarusiorneqartoq ineriartornerup ilimagisap inissaqartinneqarnissaa qulakkeerniarlugu. Nuummut maannakkut amerlasuut nuuttarnerat taamaaginnassangatinneqanngilaq, umiarsualivimmulli mittarfimmullu aningaasaliisoqarneratigut, ullutsinnut naleqquttunik nutaanik inissialiortiternikkut, ilaqutariit meerartaannut paaqqinniffissanik qulakkeerinikkut inuussutissarsiornikkullu ineriartortitsisoqarneratigut Nunatsinnit avammut noorartut pakkersimaarnissaannut innuttaasullu Nunatsinniiginnarnissaannut iluaqutaassapput.

Pilersaarusiami immikkoortup ilai 37-t ilanngunneqarput tassani illoqarfiup aaqqissuussaanera allanngortinneqarluni, immikkoortup ilaannut tigussaasumik illuliorfigineqarsinnaasunullu atorneqarsinnaanngorlugit. Pilersaarusiaq kommunip pilersaarusiornerata ilassutaasa iluani immikkoortut 37-t ilaapput ataatsimoorussamik ataatsimut pilersaarusiorlugit nalunaarusiorlugillu. Nuummut pingaarnertut aaqqissuusaanerup allannguutai, uani ataatsimut nalunaarusiorsimanerat, ima annertutigaaq kommunimut pilersaarut allaat allangortittariaqartoq pilersaarutip pingaarnertut aaqqissuussaanerata ilaa kukkunersiortariaqartussanngorlugu.

Ataatsimoorullugu nalunaarusiaq uani takuneqarsinnaavoq.