Paamiut-eqqaanilu nussortut kommunip sinnerani nussortutulli ersaritsiginngillat. Paamiunit nussortut piffissami 163-iupput. Ingammik Paamiut illoqarfiani kommunit sinneranik nussortunik paarlaasseqateqartoqartarsimavoq (nussortut tamarmiusut 58 -%-ii) tulliullunilu Nuuk (nussortunit tamarmiusunit 36 %-it). Illoqarfik sumiiffinnut marluusunut sanilliullugu nussorfigineqannginneruvoq. Sumiiffimmi iinoqarfinnut/-nit nussortut nussortunit ikinneralaarsuupput (4 %).
Paamiunit kommunini allani ingammik Qaqortumut, Narsamut, Sisimiunut, Maniitsumut Ilulissanullu nussortut amerlanerupput (tassa Paamiuniit nussortut 2/3-lii kommuninut allanut nuuttarput). Inoqarfinni allani Arsuk Paamiunut nussorfigineqarnersaavoq, nuuttut sisamararterutaat sinnilaarlugit.
| - mit nussortut | Inuit 163-it |
| - Paamiunit-eqqaaniillu | 18,4 % |
| - Nuummut-eqqaaniillu | -73,0 % |
| -Tasiilamit-eqqaaniillu | 3,7 % |
| - Ittoqqortoormiinit-eqqaaniillu | 1,2 % |
| - nunatta sinneranit | -47,9 % |
Tabel: 2004-imiit 2014-ip tungaanut Paamiunit nussortut, Naatsorsueqqissaartarfik
Ataatsimut isigalugu Paamiut-eqqaalu illoqarfinnut kujasinnerusunut anginerusunullu attuumassuteqarnerupput, uffa Nuummit/mut nuuttut taamatut amerlatiginngitsut. Arsummiit Paamiunut nuuttut amerlassusiat assersuutigalugu Tasiilamut nuuttunit amerlanerunngillat, taamaattumik sumiiffimmi Paamiut illoqarfiit pingaarnersaattut isigineqarsinnaanngilaq. Pilersaarusioqqinnermi nussornerit qanoq ikilisinneqarsinnaanersut kommunimullu attuumassuteqartut qanoq amerlisinneqarsinnaanersut ilanngunneqassapput.